Hämeen ammattikorkeakoulussa kestävä kehitys on tuotu läpileikkaavaksi ilmiöksi kaikkeen toimintaan. Vuonna 2020 käynnistetty Kestävän kehityksen ohjelma tuo konkreettisesti näkyviin oppilaitoksen perustamisesta asti mukana olleet arvot käytännön toimenpiteinä; tärkeimpänä kriteerinä on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Lue lisää tästä mielenkiintoisesta ja tavoitteellisesta ohjelmasta:
- HAMKille kunnianhimoinen kestävän kehityksen ohjelma (2.9.2020)
- Kestävä HAMK -verkkosivut
- Kestävä HAMK – esitys
SDG -työkalu opetussuunnitelmien analyysin tukena
SDG Scorecardilla tehdyn analyysin lähtödatana toimii YK:n viralliset kestävän kehityksen kuvaukset (Agenda 2030) ja dokumentit. Yksinkertaistettuna, Headain kone on muodostanut kuvauksista käsitekartat ja vertaa niitä samalla prosessilla muodostettuihin, opetussuunnitelmista tehtyihin käsitekarttoihin. Palvelussa näkyvä numeerinen arvo eli “score” muodostuu sanojen matcheistä eli siitä, kuinka paljon YK:n, globaalisti käytössä olevia käsitteitä löytyy opetussuunnitelmien kuvausteksteistä.
SDG -työkalun käyttö on yksi käytännön keino Kestävä HAMK -ohjelman mukaisessa toiminnassa. Mitä SDG -työkalulla tehtiin käytännössä ja mitä hyötyä analyysin tekemisestä oli? Annetaan HAMK:n koulutuksen kehittämispäällikkö Saija Sokan (Silvennoinen) kertoa:
Mitä Kestävän kehityksen tavoitteet teille merkitsevät? Miten tavoitteet näkyvät käytännön arjessa?
Yksinkertaisesti sanottuna HAMK haluaa olla edelläkävijä kestävän kehityksen teemojen parissa sekä osana koulutusta että ihan konkreettisilla käytännön teoilla. Muutamia esimerkkejä mainitakseni, meillä on biotalouden alalla oleva Kestävän kehityksen koulutus, joka on koko ajan kasvattanut suosiotaan hakijoiden keskuudessa. Kokonaisen koulutusohjelman lisäksi tarjoamme Kestävä kehitys.nyt! -kurssia (kaikille avoin MOOC), josta muutkin korkeakoulut ja avoimen korkeakoulun opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita.
Kestävä HAMK -ohjelman avulla ilmiö on läsnä ihan kaikessa. HAMK on osallistunut useamman vuoden ajan Green metric -vertailuun, jossa mitataan korkeakoulun toiminnan ja toimintaympäristön kestävyyttä. HAMK on nostanut sijoitustaan vuosi vuodelta ja oli vuonna 2022 17. sijalla. Vertailussa on mukana tuhat korkeakoulua. Tämä kertoo meidän tavoitteiden ja myös käytännön toiminnan tasosta.
HAMK oli ensimmäisiä korkeakouluja Suomessa (ja itseasiassa koko maailmassa), jolla on SDG Scorecard -työkalu käytössään. Mitä käytännössä teitte ja miten hyödynsitte työkalua?
Ihan ensimmäisenä halusimme ajaa opetussuunnitelmat SDG työkalun “läpi”, ja katsoa, löytyykö opetussuunnitelmista YK:n 17 tavoitteen mukaisia käsitteitä ja sanoja. Tämän ensimmäisen kierroksen jälkeen alettiin miettiä, mitä opetussuunnitelmien osaamistavoitteisiin pitäisi kirjoittaa ja mitä käsitteitä käyttää käsitellessä näitä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ilmiöitä. Se, mihin törmättiin on itseasiassa aika mielenkiintoista; korkeakouluilla on oma kieli mikä ei välttämättä avaudu muille kuin omalle yhteisölle. SDG:n tavoitteiden kuvaamisessa tämä on ensisijaisen tärkeää, koska kyseessä on globaali asia. Meidän pitää kirjoittaa, sanoittaa ja käsitteellistää koulutuksissa käsiteltävät ja opetettavat asiat siten, että hakijat, yrityskumppanit, työnantajat opiskelijat ja henkilöstö ymmärtävät, mistä tässä kokonaisuudessa on kyse. Analyysi teki käsitteiden käytön näkökulmasta näkyväksi sen, onko koulutussisällöt rakennettu kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti.
Miten opiskelijat suhtautuvat kestävään kehitykseen osana koulutusta?
HAMKissa kestävä kehitys huomioidaan geneerisenä työllistymistä edistävänä työelämätaitona (vrt esim. vuorovaikutustaidot). Kestävä kehitys on mm. opinnäytetyön arviointikriteereissä arvioitavana kohtana. Jotta teema ei olisi päälleliimattu, yksittäisiä tavoitteita on alettu tarkastella alakohtaisesti (vrt. sairaanhoitajat ja sähkötekniikan opiskelijat). Esimerkiksi tänä päivänä sosiaalinen ulottuvuus tunnistetaan keskeiseksi osaksi kestävää ajattelua, kun aikoinaan kestävä kehitys tarkoitti samaa kuin kierrätys ja sähkön säästäminen. Hamkilla tavoitteena olla hyvinvoivin korkeakouluyhteisö vuonna 2030 ja se tarkoittaa tasa-arvoa, yhdenmukaisuutta, arvostusta ja vastuullisuutta sekä hyvinvointia. Tiedämme, että kuormitus vähentää oppimista ja sen vuoksi panostamme opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvointiin. Toisaalta kestävä ajattelu myös yhdistää aloja. Mieti vaikka sairaalaympäristöä!
Mitä sanoisit korkeakouluille, jotka vielä empivät opetussuunnitelmien analysoimista kestävän kehityksen teemojen näkökulmasta?
Meidän lähtökohtanamme HAMK:ssa oli, että “nyt pöyhästään” ja katsotaan sen jälkeen, mitä pitää kehittää. Työkalu tekee paljon nopeammin (muutamassa minuutissa) käsiteanalyysin kuin mitä ihmisvoimin on mahdollista tehdä. Työkalun tulokset antavat hyvän pohjan opetussuunnitelmien jatkotyöstölle; tarjoaahan se puuttuvat, lähellä olevat käsitteetkin ops-työtä tekevien tueksi. Ajattelemme asiaa niin, että teemme tätä työtä opiskelijoiden ja työelämän eteen: Opiskelijat pystyvät aidosti sanomaan, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat kuuluneet koulutukseen ja heillä on sellaista kestävän kehityksen osaamista mitä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.