Vuoden 2022 alusta alkaen Eduix Oy:n tuotekehityksessä päätettiin keskittyä aiempaa määrätietoisemmin käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun (engl. user-centered design), jossa pysähdytään aidosti ihmisen ja hänen tarpeidensa kuulijoiksi. Yrityksen monipuolisten asiantuntijoiden joukkoon luotiin uusi tuotesuunnittelijan rooli, jossa yksi työn tärkeimmistä painopisteistä on Eduixin tuotteiden käyttäjäystävällisyyden suunnittelu. Ihmiskeskeisyyden periaate läpäisee kaikki tuotesuunnittelun tasot ja tavoittaa jokaisen Eduixin tuotteiden parissa toimivan ihmisen.
Tuotesuunnittelussa keskitytään siihen, että Eduixin tuotteita käyttävälle ihmiselle muodostuu mahdollisimman onnistunut käyttökokemus. Parhaan mahdollisen käyttökokemuksen suunnittelu ei ole maailman yksinkertaisin homma, sillä ihmisen käyttökokemus rakentuu kaikesta siitä, mitä hän kokee, havainnoi, tuntee ja ajattelee käyttäessään tuotetta. Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin käyttökokemus ei rajoitu vain tuotteen käyttöön, vaan se jatkuu myös käytön jälkeen. Ihminen palaa tuotteen pariin mielellään, kun käytöstä jää positiivinen tunne ja myönteinen muistijälki. Tähän totta kai pyrimme.
Monimutkaisten ja laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista helpottaa monesti kokonaisuuden palastelu pienempiin osiin. Tässäkin yhteydessä käyttökokemus (engl. user experience, UX) voidaan jakaa kahteen tärkeään osa-alueeseen: käytettävyyteen (engl. usability) ja käyttöliittymään (engl. user interface, UI). Tuotteen käytettävyyttä arvioitaessa tarkastellaan sitä, vastaako tuote käyttäjän odotuksia ja välttyykö käyttäjä turhautumisen tunteilta. Tuotetta käyttävälle ihmiselle jää vaivattomasta, tehokkaasta ja virheettömästä asioinnista hyvä mieli. Käyttöliittymän suunnittelussa puolestaan keskitytään tuotteen ulkoasuun ja siihen liittyviin toiminnallisuuksiin, käytettävyyden tavoitteita unohtamatta. Ideaalitilanteessa näillä kahdella osa-alueella on omat asiantuntijansa, jotka pallottelevat ideoita keskenään ja työstävät yhdessä parhaat ja innovatiiviset ratkaisut. Käytettävyyden ja käyttöliittymäsuunnittelun osaamisvaatimukset limittyvät kuitenkin niin tiukasti toisiinsa, että yleensä jo yksikin käyttökokemukseen vihkiytynyt ihminen ymmärtää varsin paljon sen kaikista osa-alueista ja kykenee hahmottamaan kokonaisuuden. Pulaan ei siis jouduta yhden henkilön kokoonpanollakaan.
Miten ihmeessä sitten voidaan tietää, että minkälainen käyttökokemus ihmiselle tuotteesta syntyy? Ei se rakettitiedettä ole. Paras tapa selvittää tähän vastaus, on tarkkailla käyttäjien toimintaa tuotteen parissa. Kohderyhmään kuuluvia ihmisiä ei siis jätetä testaamaan tuotetta tykönään, vaan suunnittelija osallistuu tarkkailijan roolissa testausprosessiin ja tekee systemaattista havainnointia ihmisten käyttäytymisestä. Havainnoinnin tulokset analysoidaan ja niitä voidaan käyttää harkitun kokonaisuuden rakennusmateriaaleina.
Edellä kuvattu, perusteellinen havainnointi ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Helposti ajatellaan, että kevyempi mutta kelpo vaihtoehto havainnoinnille on esittää käyttökokemukseen liittyviä suoria kysymyksiä itse käyttäjille. Tällöin ihmiset käyttävät tuotetta ja arvioivat sen perusteella käyttökokemuksensa laatua itse. Idea on OK, mutta ei paras mahdollinen. Käyttäjillä on monesti hyvin ristiriitaisia käsityksiä siitä, minkälaisilla toiminnoilla voidaan saavuttaa haluttu lopputulos ja tavoiteltu käyttökokemus. Lisäksi jos käyttäjä osallistetaan antamaan testausvaiheessa palautetta, kaivetaan kuoppaa lopullisen tuotteen onnistumismahdollisuuksille. Kaikkien käyttäjien jokainen toive voidaan toteuttaa vain harvoin ja kokonaisuuden kannalta se ei usein ole edes eduksi. Niinpä joidenkin käyttäjän omien ideoiden puuttuminen lopputuloksesta tuottaa ihmiselle todennäköisemmin pettymyksen tunteita jopa riippumatta siitä, onko tuote kuitenkin hyvin suunniteltu.
Jos siis tuotteen testaamiselle ei voida luoda oikein järjestettyjä havainnointiolosuhteita, käyttäjiltä pyydettävää testausvaiheen palautetta parempi toimintatapa on arvaus. Kyllä, ammattilaisen valistunut arvaus. Tällöin tuotesuunnittelijalta vaaditaan suuret määrät taustatyötä ja erinomaista eläytymiskykyä kunkin tuotteen kohderyhmän tarpeisiin, toiveisiin ja tavoitteisiin. Onnistunut suunnittelu ja tuotteen ammattitaitoinen toteutus luovat eheän ja miellyttävän käyttökokemuksen ihmiselle, eikä häntä kuormiteta tarpeettomilla velvoitteilla. Jatkossa ihminen huomioidaan tuotteen käyttäjänä tyytyväisyyden, toiveiden, tarpeiden ja odotusten tiedusteluin, johon on omat työkalunsa ja tarkoituksenmukaiset toimintamallinsa.